Tämän haun taustalla on yleensä kysymys: miten selviän kolmen päivän kylmäkuljetuksesta. Rehellinen vastaus on, ettei yksikään kylmäelementti pysty siihen yksinään. Eristyksen, kylmämassan ja valmistelun yhdistelmä ratkaisee, saavutatko 72 tuntia.
Mikä tekee 72 tunnista mahdollista
Kolme asiaa yhtä aikaa: paksuseinäinen styroksilaatikko, sisältöön nähden riittävä kylmämassa ja tuotteet, jotka menevät laatikkoon valmiiksi oikeassa lämpötilassa. Jos yksi kolmesta puuttuu, ette onnistu, valitsittepa minkä elementin tahansa.
Kylmämassa
Painavammat elementit sisältävät enemmän kylmämassaa ja kestävät pidempään. Pitkille reiteille kannattaa siis valita mieluummin muutama painava elementti kuin monta kevyttä. Jakakaa ne eri puolille laatikkoa sen sijaan, että kasaisitte ne yhteen läjään, ja varatkaa yläosa suurimmalle osalle.
Jäädyttäkää kokonaan läpi
Tässä menee käytännössä useimmiten pieleen. Pinossa jäädytetty elementti tuntuu kovalta mutta on sisältä vielä nestemäinen, ja antaa silloin vain murto-osan odotetusta kylmäajasta. Jäädyttäkää elementit lappeellaan, erillään ja vähintään 24 tuntia miinus 18 asteessa.
Laatikko ja täyttöaste
Paksuseinäinen EPS-laatikko kaksinkertaistaa kylmäajan ohutseinäiseen verrattuna. Täysi laatikko pitää lämpötilan huomattavasti pidempään kuin puolillaan oleva: ilma on tila, jossa lämpö kiertää.
Laskekaa pisimmän skenaarionne mukaan
Kolme päivää paperilla voi viivästyksen sattuessa venyä neljäksi. Jättäkää varaa, sillä lämpötilavaurioita ei voi korjata.
Testatkaa oma reittinne
Jokainen reitti on erilainen. Jos haluatte varmuuden, lähettäkää koelähetys dataloggerin kanssa. Se on ainoa tapa tietää, mihin yhdistelmänne todella pystyy.